Säveltäjä, kapellimestari Kari Tikka syntyi Siilinjärvellä 13.4.1946. Ylioppilaaksi hän pääsi vuonna 1965 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Musiikkiopinnot Tikka suoritti etupäässä Sibelius-Akatemiassa: oboensoiton diplomi 1969, kapellimestaridiplomi 1979, kapellimestariopintoja myös mm. Roomassa, Salzburgissa ja Leningradissa. Sävellyksenopettajina Tikalla ovat olleet Joonas Kokkonen ja Einojuhani Rautavaara.
Tikka toimi oboistina Helsingin kaupunginorkesterissa ja Suomen Kansallisoopperan orkesterissa sekä Radion sinfoniaorkesterissa vuosina 1965-1969. Kapellimestarina Tikka on työskennellyt Tampereen teatterissa 1969-1970, Radion sinfoniaorkesterissa 1973-1977, Tukholman kuninkaallisessa oopperassa 1974-1979 sekä Suomen Kansallisoopperassa 42 vuoden ajan 1970-2011 johtaen siellä yli 1300 ooppera-, baletti- ja musikaaliesitystä. Tikka on vieraillut useiden merkittävien koti- ja ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kapellimestarina Pohjoismaissa, Venäjällä, Keski-Euroopassa, USA:ssa sekä Israelissa. Tikka perusti sinfoniaorkesteri Vivon ja johti sitä yli kymmenen vuotta.
Kari Tikka on säveltänyt yli 300 yksin- ja kuorolaulua, runsaasti kamari- ja orkesterimusiikkia sekä kuusi oopperaa: Toivon ja rakkauden muruset (1979), Frieda (1995), Luther (2000), Tuuli puhaltaa (2010), Judit eli Iloinen sydän (2012) sekä Rakkaus on väkevä kuin kuolema (2015). Tikan lauluista Armolaulu on käännetty ainakin kymmenelle kielelle, se on runsaasti levytetty ja palkittu. Luther-oopperaa on esitetty Suomessa, Saksassa ja USA:ssa n. 40 kertaa, viimeksi Luther-juhlavuonna 2017. Teos on levytetty ensimmäisenä suomalaisena DVD – oopperana. Fennica Gehrman, Sulasol sekä Edition Tilli ovat kustantaneet runsaasti Tikan sävellystuotantoa.
Kari Tikka on uransa aikana toiminut Suomen Kansallisoopperan Taiteellisten esimiesten puheenjohtajana (1993-2000), sekä Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvoston jäsenenä (1995-2000). Urkuyö ja Aaria-festivaalin taiteellisena johtajana Tikka toimi 2006-2011.
Tikalle on myönnetty lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, kuten Suomen orkesterilaitoksen kultainen ansiomerkki (2008), Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ritarimerkki (2011), Suomen näyttämötaiteen kultainen ansiomerkki (2012) ja Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinto vuonna (2013).
